VÄHÄN "AGILITYÄ" TÄHÄN VÄLIIN...
Pennut tosin vain katselivat näin alkuun :)
Palailimme Larin (Darya´s Clark C´Kent, pentujen Helmi-mummon puoliveli) kanssa talvitauolta takaisin agin pariin
ja pennut lähtivät mukaan ajelulle ja tutkailemaan jälleen kerran uutta paikkaa.
Agikenttä on talviteloilla ja siellä on normaaliin 5 agikentän sijasta käytössä vain ihan muutamia yksittäisiä esteitä
ja muut kentät on aivan tyhjää ja autiota. Eikä oikeastaan kenenkään käyttämiä näin talvisaikaan.
Joten hyvä paikka käydä maailmaan tutustumassa, kun vähän kauempaa kuitenkin kuuluu koirien innokasta haukkua.
Lyylihän matkasi jo uuteen kotiinsa ja alku on sujunut paikkoja reippaasti tutkien ja omiin ihmisiin tutustuen <3
Sydäntä lämmittää aina kuulla mukavia uutisia ekoista päivistä.
Sydäntä lämmittää aina kuulla mukavia uutisia ekoista päivistä.
Kamera räpsi kuvia pentujen touhuista minkä kerkesi ja kotiin palattuamme ulkoilimme vielä vähän lisää
ja tällä kertaa pentujen seurana oli Bordercollie herramme Jäbä :)
ja tällä kertaa pentujen seurana oli Bordercollie herramme Jäbä :)
Joten pennut pääsevät tutustumaan vähän isomman koiran habitukseen.
Nauttikaa pentujen iloittelusta, jättäkäämme kuvatekstit tällä kertaa kirjoittamatta :)
Päivä oli harmaa, onneksi lumisade päätti päättyä edes hetkeksi.
Joten valot kuvissa ei parhaat mahdolliset.
Lalaa täällä kentällä tullaan näkemään jatkossakin, koska tämä Neiti jää kotia.
Ja katseet on näyttelyiden ohessa suunnattu Agility- ja tokokoitoksia kohti :)
Yhdessä
Pennut keksivät kivan leikin, aidanraoista edestakaisin kiipeilemisen.
Jäin taas ihan yksin keskelle kenttää, tuolla ne pentuset kaukana aidan luona viilettää...
Ja koska vietimme jonkin aikaa autossa, oman kopan lämmössä nukkumassa,
niin kotiin kun pääsimme oli aika taas vähän ulkoilla. Tämä on oikeastaan aika nastaa,
pääsee vähän väliä ulkoilemaan. Ja tietenkin osaamme hienosti tehdä hädät ulos :)
Nyt meillä oli ihan oma paimentaja matkassa.
Tuommoinen iso, aika tumma ja karvainen.
Aika kiltti se kyllä oli, mutta hiukan varovainen on hyvä olla.
Seuraa johtajaa, tätä ne lapsetkin leikkii!
Ihana kuva, mutta nurinniskoin...
Arvovaltainen Paimenemme ja sen karitsat <3
Tassunjälkemme Sydänmiinne
Nauttikaa pentujen iloittelusta, jättäkäämme kuvatekstit tällä kertaa kirjoittamatta :)
Päivä oli harmaa, onneksi lumisade päätti päättyä edes hetkeksi.
Joten valot kuvissa ei parhaat mahdolliset.
Ja katseet on näyttelyiden ohessa suunnattu Agility- ja tokokoitoksia kohti :)
Yksin <3
Tämmöinenkin pieni ajatus saa kasvattajan herkistymään...
Pennut keksivät kivan leikin, aidanraoista edestakaisin kiipeilemisen.
Jäin taas ihan yksin keskelle kenttää, tuolla ne pentuset kaukana aidan luona viilettää...
Ja koska vietimme jonkin aikaa autossa, oman kopan lämmössä nukkumassa,
niin kotiin kun pääsimme oli aika taas vähän ulkoilla. Tämä on oikeastaan aika nastaa,
pääsee vähän väliä ulkoilemaan. Ja tietenkin osaamme hienosti tehdä hädät ulos :)
Nyt meillä oli ihan oma paimentaja matkassa.
Tuommoinen iso, aika tumma ja karvainen.
Aika kiltti se kyllä oli, mutta hiukan varovainen on hyvä olla.
Noudon alkeet :)
Tassunjälkemme Sydänmiinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti